Phnom Penh ja hopea pagoda

Pienoismalli Angor Watista hopea pagodassa

Tuosta Angor Watin temppelistä vielä mittoja 1,5 km x 1,3 km ja sisätemppelikin on 1,025 km x 800 m
Siis todella iso temppeli on kysymyksessä

Keskiviikko aamulla meille oli bussikyyti varattu Sihanoukvillestä Phnom Penhiin klo 8.30, mutta jotenkin muistimme molemmat, että se oli 9.30 ja niin me myöhästyimme tunnilla siitä kuljetuksesta. Mutta ei hätää, hotellilta soitettiin yksi puhelu ja käsien taputuksella tuktuk paikalle. Siinä sitten istuimme tuktukin kyydissä saparot suorana kohti bussiasemaa.
Ja siellä bussi sitten odotteli meitä, matkaa oli 223km ja yli 5 tuntia siinä taisi vierähtää.

Kansallismuseo näkyy meidän hotellilta

Kun bussi saapui Phnom Penhiin, niin tuktuk kuskit juoksivat bussin vieressä ja tekivät keskenään jo meistä varauksia. Kerrankin saimme kuljettajan, joka ei yrittänyt huijata meitä.

Tuo tuktuk "söör" ja tuktuk "madam" on aika rasittavaa, ei varmaan 50 kertaa päivässä riitä, kun olemme tuon kuulleet Kambodzassa. Välillä kuskit varmaan kuulevat, kun kieltäydymme edelliseltä kuskilta, niin sitten jo 5 metrin päässä kysyy samaa asiaa ja molemmilta meiltä vielä erikseen.

Hopea pagoda,  joka toimii temppelinä, sen lattia on päälystetty 5000 hopealaatalla. Smaragdein koristeltuna Buddha istuu temppelissä 

Ranskalaiset ovat olleet avokätisiä isäntiä, kun ovat rakentaneet 1863-1954 kuninkaalisen hallintokeskuksen, jossa on temppeleitä ja linnoja. Phnom Penhiä kutsuttiin 1920-luvulla Aasian Pariisiksi, ajatella, että se oli yli kolme vuotta aavekaupunkina, Pol Potin aikana. Vasta 1979 jälkeen alkoi ihmisiä hitaasti virrata takaisin kaupunkiin.

Kuninkaan linnaan emme vieläkään päässeet, ex-kunikaan kuoleman takia. Surumusiikki soi vieläkin tuolla alueella, vaikka hän on kuollut lokakuussa.

Kunikaanlinnan rakennuksia

Kambodzassa joillakiin naisilla on päivällä pyjama päällä :o

Buddha

Katukeittiön naiset keittivät ruokaa pahvilaatikossa, siellä oli pieni kaasukeitin.  

Leivoksia

Löysimme ihanan kahvilan Bloom cafe, jossa oli tehty toinen toistaan kauniimpia kakkuja ja leivoksia.

Heidän mainoslauseensa on, "too beautiful to eat... too delicious to resist..." eli liian kauniita syötäväksi...liian kauniita vastuttevaksi...

Mekään ei voitu vastustaa, oli pakko ottaa leivokset latten kaveriksi.

Täytekakkuja

Autot täällä ovat upeita, Isoja ja kalliita maastureita on iso osa autokannasta

Katuravintola

Nyt olen sitten käynyt Kambodzassa hiustenleikkuussa, hintaa tuolle tuli 5000 rieliä eli 1 €

Tietokoneen kanssa on ollut ongelmia, se on ollut täällä huollossa parikin kertaa, eikä vieläkään ole kunnossa. Toivottavasti pärjään tämän kanssa, sillä blogin kirjoittaminen ei oikein onnistu tuon tablettitietokoneen kanssa.

Näitä vihreitä "hedelmiä" myydään kaduilla, siellä on sisällä omenän makuisia pieniä pyöreitä herneitä

Kambodzasta jää mieleen todella upea Angor Watin temppelialue, ranskalaistyyli, joka näkyy katukuvassa, Phnom Penhin upeat rakennukset, tuktukien ylitarjonta, mahdoton roskien ja pölyn määrä, likaiset kerjäläislapset, joita oli paljon.

Yhtenä iltana, kun olimme syömässä, tuli 16v. kaunis tyttö myymään meille kirjoja, häneltä puuttui molemmista käsistä kaikki sormet ja osa kämmenestä.

Voi, kun minulla olisi taikasauva, niin heilauttaisin sillä: lapsille puhtaita vaatteita ja mahdollisuuden opiskeluun, kädettömille ja jalattomille uudet raajat, slummeissa asuville paremmat kodit, kerjäläisille rahaa... listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.
On riipaisevaa kietäytyä pienten lasten ja vanhusten anovalta katseelta.
Mutta nyt jätämme Kambodzan ja lähdemme kohti uusia seikkailuita.

Tänään hyppäämme koneeseen ja lennämme Bangkokiin ja sieltä yö-bussilla Koh Taolle. Toivotaan, että tietokone toimii edes jotenkuten.