 |
| Hautoja riisipellossa |
Saigonissa ollessa ostimme matkatoimistosta matkan Mekong joelle, jonne lähdimme seuraavana aamulla minibussilla. Matka kesti pari tuntia, maisemat olivat kauniit, paljon riisipeltoja ja maanviljelystä.
Tuonne riisipeltoihin on haudattu ihmisiä, siinä elämäntyön ääressä on viimeinen leposija.
Edellisestä reissusta opas kertoi, että kun ihminen kuolee, se on talossa sen aikaa, että omaiset voivat käydä jättämässä jäähyväiset. Tuona aikana on peilit ja ikkunat peitettävä sanomalehdillä, jotta vainaja ei näe omaa kuvaansa, eikä siten herää uudelleen henkiin.
 |
| Lapsia joen varrella |
Kävimme matkalla mehiläis ja hedelmätarhassa, seurasimme kookoskarkkien valmistusta ja pakkausta sekä erilaisten käsitöiden tekoa. Söimme lounaan, jossa oli paljon erillaisia vietnamilaisia herkkuja, mukana myös onnenkala.
 |
| Siellä veneet jo odottivat meitä |
Tuo venematka Mekong- joelle oli mielenkiintoinen. Veneessä oli kaksi melojaa ja 3-4 matkustajaa, eikä sormia saanut laittaa veneen reunoille, koska veneet kolisivat toisiaan vasten. Meille annettiin tuollaiset Vietnamilaiset hatut matkan ajaksi.
 |
| Melko tiivis tunnelma aina välillä |
 |
| Kala joka voi elää maalla ja vedessä |
 |
| Vesipuhveleita peltotöissä, kuvattu junan ikkunasta |
Tiistai aamuksi meille oli junaliput varattuna Nha Trangiin, matka testi 8 tuntia. Maisemat olivat kauniit, oli vehreitä ja karuja maisemia, riisipeltoja, vesipuhveleita peltotöissä, lammas- ja karjapaimenia, pieniä kyliä. Juna kulki lopuksi meren rannan tuntumassa, ennen Nha Trangiin saapumista, siitä se jatkoi Hanoihin asti.
Junassa meidän edessä oli pieni poika, joka teki tuttavuutta myös meidän kanssa.
 |
| Matkaseuralainen |
Täällä rantalomakohteessa meillä on huone josta näkee koko kaupunkin yli sekä merelle.
Meressä uiminen ei oikein onnistu isojen aaltojen takia ja rantakin oli aika hiljainen. Turisteista suurin osa on venäläisiä ja joissakin paikoissa ruokalistatkin on kirjoitettu myös heidän kielellään. Kaupunki on siisti, samoin ranta
 |
| Nha Trangin ranta |
 |
| Korvan putsausta kadulla |
 |
| Nha Trangin hedelmämarkkinat |
Kiertelimme aamupäivällä kaupunkia tutkien ja päädyimme paikallisten markkina-alueelle. Siellä oli myös kanojen myyjä. Ja siinä katsellessa, tuli paikallinen pariskunta ja he ostivat 5 elävää kanaa, ne oli sidottu narulla jaloistaan yhteen. Kanat laitettiin koriin ja kori mopon sarveen ja menoksi. Mihähän Suomen eläinsuojelulaki sanoisi tuosta touhusta?
 |
| Elävien kanojen myyntiä markkinoilla |
 |
| Paikallinen "kalakukko", sisällä riisiä, lihaa, kanamunaa |
Kävimme matkatoimistossa kyselemässä matkoja maaseudulle, että näkisimme vesipuhleita työssään, mutta sopivan hintaista matkaa ei löytynyt. Hotellimme edessä sitten Sami kyseli taksikuskilta ja matkasta päästiin sopuun, 3 tuntia maksoi n.20€
Kävimme saviruukkutehtaalla, liinakutomossa, viljelyksillä, 200 vuotta vanhassa talossa, temppelissä, ankkafarmilla, kalasatamassa, jne.
 |
| Taistelukukko. |
Taksikuskimme vei meidät myös pitkälle, huteralle sillalle. jota pitkin kävelimme joen toiselle puolelle
 |
Silta, joka johtaa joen yli
|
 |
| Uhrilahjoja |
Siltaa kävellessä, näimme veneen jossa mies poltti paperia, jonka sitten heitti veteen saadakseen hyvää kalaonnea. Veneessä oli myös grillattu kokonainen sika ja muuta ruokaa, jos ymmärsimme oikein kalastaja antoi sen jumalille.
Hän pyysi meitä lähtemään sillalta, koska seurasimme tuota tapahtumaa ja minulla oli liian lyhyt hame päälläni (polvet eivät saa näkyä)
 |
| Kutojat |
Jos joka päivä naiset kutovat näitä liinoja, niin he saavat palkkaa 2 miljoonaa eli n. 72€ kuukaudessa.
 |
| Naisia peltotöissä |
Pellolla naiset leikkasivat jotain yrttiä ja niputtivat niitä ravintoloihin vietäväksi. Emme kuitentaan saaneet selville mikä tuo yrtti oli.
 |
| Maisemat täällä ovat kauniita, edessä riisipelto |
 |
| Härkävankkurit kaupungissa |
 |
| Sikakuljetus |
 |
| Portti pagodaan |
 |
| Long Son Pagoda |
 |
| Makaava buddha |
 |
| Lohikäärme |
 |
| Vanha nainen temppelin aluella |
 |
| Kalastusaluksia joen varrella |
 |
| Asuntoja joen lähellä |
Koska vesipuhveleita emme matkamme aikana nähneet, taksikuskimme lupasi lähteä seuraavana aamuna niitä näyttämään. Sovimme matkan seuraavaksi aamuksi klo 8 hotellin edestä.
On taasen mielenkiintoiset tarinat ja kuvat.
VastaaPoistaTuo Mekong-joen retki oli kyllä tosi mielenkiintoinen silloin. Lähtisin kyllä uudestaan.
Muistatko sellaisen jutun, että riisit oli levitetty asfaltille kuivumaan ja autot yritti kiertää niitä. Taisin ottaa kuvankin tuosta ihmeestä.
t. Liisa
Kiitos Liisa :)
PoistaTuo retki oli silloin niin kiva, että lähdin sinne mielelläni uudelleen.
Samille tuo kokemus oli nyt ensimmäinen.
Kyllä muistetaan tuo riisin kuivatus, nyt kuivataan tien reunassa pressujen päällä (kehitystä tapahtunut)
Kyllä te olette rohkeita matkalaisia. Kyllä on kivaa tutustua teidän matkakuvien ja kertomusten välityksellä eri kulttuureihin. Sain tämän blogin tiedot äidiltäni (kummitädiltäsi)ja tähänhän jää vallan koukkuun :). Turvallista matkaa teille!!! Merja
VastaaPoistaKiitos Merja ja tervetuloa seuraamaan blogia :)
VastaaPoistaMatkalla ollaan oltu nyt 10 viikkoa, nopeasti on aika mennyt. Paljon on nähty ja koettu matkan varrella.
Kerro kummitädille terveisiä, huomenna on lento täältä Vietnamista bangkokiin.
Joka kerta on ollut ihania paikkoja, mutta nämä on ihan mahtavia. Joki, tietenkin, mutta nuo riisipellot ja härkävankkurit kadulla... ja ihmisetkin, jotka suostuvat kuvattaviksi. Ei aina viitsisi piipittää että oon kade, mutta hemmetti kun olen ;) Siitäpä syystä jatkakaa samaan malliin, niin saan jostakin kaivettua sen tiedon/taidon/raivon jonka avulla joskus itsekin pääsen tuonne ;)
VastaaPoistaMuuten: ei Suomessa yhtään paremmin kanoja kohdella, se vaan tehdään suljettujen ovien takana.
Toivottavasti tuo kalastaja sitten saa syödä sen herkkupöydän päivän päätteeksi, kauheeta jos joutuisi heittämään mereen. Nonni, nyt tuli nälkä, pitihän se arvata; yleensä näistä sun kuvista nimittäin tulee ;) Mä lähden lounasta virittämään, hyvää matkanjatkoa!
Kiitos Menna taas kivasta kommentista :)
PoistaPaljon on ollut kuvattavaa, ihmiset antavat kyllä kuvata ja jopa tykkäävät siitä.
Tuo vanha nainen temmelissä oli niin ihanan hellyyttävä.
Aina pitää olla unelmia, niiden avulla jaksaa suunnitella elämää eteenpäin.
Ja kun oikein paljon uskoo, niin yleensä toiveet toteutuu. Minä ainakin uskon, että sinä pääset matkalle :)