Sattahip ja Rayong



Temppeli...yksi niistä monista

Maanantaina lähdimme mopottelemaan ilman mitään päämäärää.

Löysimme paikan nimeltä Sattahip n.30 km meiltä, siellä pyöreimme paikallisilla markkinoilla. Maistoimme paikallista herkkua, joka oli kääritty banaaninlehteen ja ilmeisesti sitten keitetty. Ymmärsimme sen verran, että se sisälsi ainakin kalaa. Siinä oli myös kaalia, nuudelia ja runsaasti chiliä. Ennakkoluulottomasti uskalsimme sitä maistaa, onneksi sillä se oli todella hyvää.

Oli toinenkin herkku, kukaan ei osannut vastata mitä se oli, naureskelivat vain meille :)

Ihmiset siellä olivat erittäin ystävällisiä ja hymyileviä, turisteja siellä ei näkynyt.
Perälaakeri huusi armoa, oli nuo tiet sen verran kuoppaisia

Banaaninlehdessä kypsytettyä kalaa



Munahautomo



Koti meren rannalla



Paikallisia iloisia ihmisiä Sattahipissä 

Maanantaina Sami luki netistä, miten pääsemme Rayongiin bussilla facebook kaverini luo kyläilemään. No ei siitä meinannut selvyyttä tulla, kun yhdessä neuvottiin toista ja toisessa toista. Tiistai aamulla hyppäsimme mopon selkään ja ajoimme Sukhumvit roadille ja sieltä sitten kyseltiin mistä pääsemme bussiin, odotimme siis bussia. Paikalle kaahasi joku pakettiauto, missään ei lukenut minne se menee. Mopotaksin kuljettaja tuli näyttämään, että kyytiin vaan. Auto meni tosiaan Rayongin keskustaan, sieltä lavataksiin ja kohti rantakatua, missä Päivi ja Tommi jo meitä odottivat :)
Alue oli rauhallinen ja erittäin siisti, kilometreittäin hiekkarantaa ja kiireetöntä tunnelmaa. Kiitokset heille vieraanvaraisuudesta :)
Illalla palasimme samanlaisella "bussilla" takaisin tänne Pattayalle.

Mae Ramphung  Beachin rantakatu



Päivin ja Tommin kaunis koti Rayongilla



Rayongin bussiasema



Mitä lie herkkua