perjantai 15. maaliskuuta 2013

Ogoh Ogoh ja hiljainen päivä


Tänään on pyykkipäivä tai huomenna alasti, luki ravintolan seinässä
Portti Nirvanaan, johon Balilaiset pyrkivät
"Temppeleissä on uloinna portti, missä ei ole kattoa, siitä voivat yleensä kulkea matkailijatkin. Sisimmäisen portin takana ovat yleensä pyhimmät alueet." Näitä ihania portteja täällä riittää, kaikki on tehty niin kauniisti.

Tässä portti, joka on päältä auki

Ravintolassa tarjoilijat tanssivat välillä meille :)
Balilainen uusivuosi osui nyt meidän matkaamme kohdalle ja halusimme sen kokea, vaikka siihen kuului tiettyä rajoituksia. Heidän kalenterinsa mukaan nyt on vuosi 1935.
Osa liikkeistä sulki ovensa jo aattopäivällä, eikä ruokaa saanut enää joka paikasta.


Seremoniat Nyepi päivän aattona

Naisia juhla-asuissaan
Maanantaina Nyepi päivän aattona, klo19 lähti kulkue Kutalta, siihen kuului 13 isoa Ogoh Ogoh hahmoa, jotka oli tehty bambukehikon päälle paperimassasta. Kutan jokaisella kylällä oli oma hahmonsa ja oma orkesteri kulki kulkueen mukana, soittaen Balilaista musiikkia. Ogoh Ogoh voivat painaa yli 100kg ja olla 4-6m korkeita.
Ne on rakennettu yhteisvoimin ja tuota hahmoa, joka oli bambusta tehdyn ristikon päällä, kantoi 15-20 miestä. Kulkueeseen kuului tyttöjä ja poikia, jotka kantoivat tulisoihtuja ja lippuja, tai pienempiä Ogoh Ogoh hahmoja.
Tulella ja melulla häädetään pahat henget pois Balin saarelta.

Ogoh Ogoh

Lähikuva tuosta tiikeristä












Kuulemma Ogoh Ogoht poltettiin myöhään illalla rannassa, mutta me emme jaksaneet niin kauaa tuota kulkuetta seurata. Netistä luin, että ne voidaan myydä myös hotelleille, turistien ihailtaviksi.

Nyepi päivä eli Balilainen uusi vuosi, Saka kalenterin mukaan, oli tiistaina 12.3.2013 (tänä vuonna). Aamulla klo 6, alkoi täydellinen hiljaisuus, joka jatkui keskiviikko aamuun klo 6. Tuona aikana hotellilta ei saanut poistua, meteliä ei saanut pitää ja huoneen verhot piti pitää kiinni illalla ja yöllä. Tämä kaikki vain siksi, ettei pahahenki tiedä, että Balilla on asutusta.
Niin ja kansainvälinen lentokenttä oli suljettu tuona aikana eli vuorokauden. Tiettävästi ainoa kansaivälinen kenttä maailmassa.
Balilaisen itse hiljentyvät kotonaan ja viettävät totaalisen leväten ja mietiskellen / henkinen matka itseensä, virkistävät itsensä, että jaksavat olla 364 päivää taas aktiivisia.

Balilainen kalenteri
Pikku poika seremoniassa
Me lähdimme keskiviikkona 13.3 lentokentälle ja jätimme haikein mielin Balin. Tämä on maa, johon varmasti palaamme uudelleen, niin paljon jäi vielä näkemättä ja kokematta, kolmanteen kertaan.
Päivä meni matkustamiseen, saavuimme lentäen Bangkokiin ja sieltä minibussilla tänne Hua Hiniin, jossa vietämme loput lomasta.

12 kommenttia:

  1. Moi! Minäkin jäin kaipaamaan Balille :) Kiitos ihanista jutuista. Miten muuten saitte ajan kulumaan sen hiljaisuuden ajan? :)
    On teillä kyllä mahtava matkakokemus mukananne kun Suomeen tulette.
    Tänään täällä oli ihanan aurinkoinen päivä, joskin yöllä kova pakkanen. Mutta kevättä kohti...
    t. lissu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa :) Hiljaisena päivänä tyhjensin sähköpostia, kuuntelin äänikirjaa, täytin sudokua ja mietin maailaman menoa.
      Paljon on tosiaan koettu matkan varrella. Toivottavasti kevät on jo hyvässä vauhdissa, kun palaamme.

      Poista
  2. Onpas siellä hurjan näkösiä hahmoja;)Hyviä kuvia jälleen. Tuo pikkupoika on niin tyylikäs juhlapuvussaan ja naiset aina kauniita:)Varmasti jää ikävä Balia. Itse olen tykännyt aasianmaista ja niistä ihmisistä. Hyviä jatkoja Thaimaassa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Askartelin itte :) Hurjan näköisiä hahmoja ja todella taidokkaasti tehtyjä.
      Lapset ovat niin ihania, noissa seremonia puvuissaan. Näistä Aasian maista mekin tykätään ja erityisesti tuosta Balista.

      Poista
  3. Yhä jaksan ihmetellä tuota taitavaa koristelua, siellä on kädentaidot ilmeisesti verenperintönä jokaisella. Kaikki on viimesen päälle huoliteltua ja suunniteltua, oli kyseessä sitten temppelin portti tai juhlapuku. Upeaa kuvaamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiitsa :) Niin kaunista on kaikki, lyhyesti sanottuna. On sitten kyse temppeleistä, porteista, näyteikkunoista, vaatteista,.....
      Ikävä jäi kyllä Balia, se on vienyt sydämemme, vaikka onhan joka maassa omat ihanat juttunsa.

      Poista
  4. Hei.
    Olen uusi lukkijasi, Valkoinen Leinikki blogista tänne löysin ja päätin liittyä lukijaksesi.
    Upeita kuvia...osa vähän peloittaviakin...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irmastiina kommentista ja tervetuloa lukijaksi :) Vielä on vuorotteluvapaata vajaa kolme viikkoa jäljellä. Seuraavat 4,5kk on varattu ensi talveksi, jos on rahaa pitää tuo toinen jakso.

      Poista
  5. Hei, kiitos kun kävit blogissani, jotta löysin tänne. Aivan mahtavan matkan oletta tähän mennessä tehneet. Kuljin sen näin jälkikäteen upeita kuvia ja tarinoita ihaillen:)
    Tyttäremme ja vävykokelas oli joulun tienoissa kaksi viikkoa Krabilla. Olivat omatoimimatkalla. Kävivät tuolla Tiikeritemppelissäkin ja kiipesivät sinne ylös:)
    Nauttivat matkasta täysin siemauksin ja lähtisivät heti uudestaan elleivät työt haittaisi.
    Liityin uudeksi lukijaksesi ja seuraan loppumatkaanne.
    Toivottavasti kevät on jo hieman pidemmällä, kun saavutte!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanne kommentista ja tervetuloa lukijaksi :) Mahtava matka on tosiaan ollut, olemme tykänneet ihan kauheasti. Krabin maisemat ovat todella kauniin, tiikeritemppeliin ylös kiipeäminen on kyllä saavutus, tässä kuumuudessa, mutta nuorena sitä jaksaa... :)
      Toivotaan, ettei lunta ole enää ainakaan kovin paljon kun palaamme.

      Poista
  6. Ja täälläkin taas niin mahtavia kuvia! Voi mikä lutunen pikkuherra tuossa yhdessä kuvassa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Menna Waris kommentista :) Niin nuo pienet lapset on puettu seremoniaan aina niin kauniisti.

      Poista

Kiitos viestistäsi :)