Häät Lombokissa

Häät Lombokissa

Lombokin saarelle saavuimme lentäen, kun saimme edulliset lennot Balilta, meiltä yhteensä 700000 rieliä eli 52€ eikä tarvinnut kärsiä merisairaudesta, lento kesti vajaan tunnin.
Hotelli meillä oli Kebun villas & resort, viiden tähden hotelli ja huippu tarjous 19€/ yö, oltiin siellä kaksi yötä.
Lauantaina lähdimme tutustumaan paikalliseen ravintola tarjontaan. Kun olimme syömässä paikallisia kerääntyi ravintolan ympärille ja kun saimme syötyä, niin sitten se alkoi, nimittäin kaupustelu. Oli patiikkiliinaa, ranne- ja kaulakorua, aurinkolasia, dvd- elokuvia, bambusta tehtyä puhallusputkea.... puhallusputki jäi sitten meidän matkaan.
Samalla reissulla vuokrasimme mopon seuravaksi päiväksi.

Sunnuntaina suuntasimme saaren luoteis- ja pohjois osaan, Oli nousua ja laskua, välillä pysähdyimme ihastelemaan maisemia, todella kauniita.
Saavuimme pieneen kylään, jossa oli paljon ihmisiä tien varrella, pysähdyimme siihen.
Pian meille viitottiin, että tulkaa tänne katsomaan ja kuvaamaan, pian me olimmekin siellä muun yleisön joukossa ja veimme kaiken huomion, kyllä meitä katsottiin ja joku nainen tuli minua taputtelemaankin.
Meillä ei tosin ollut häihin sopivia vaatteita, mutta ei ollut muillakaan juhlavaatteita. Olivat varmaan muslimien häät ja minullakin lyhyet shortsit ja hihaton toppi, no häihin en ollut menossa, kun aamulla lähdin liikenteeseen.

Häävieraita

Hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa

Tytöt häävieraina

Häävieraiden joukossa oli myös tämä mies, liekö kylän vanhin

Niin kauniita maisemia

Vesi todella kirkasta, kuva otettu n.25 metrin korkeusesta

Paljon täällä näkee, että naiset kantavat päänsä päällä tavaraa, mitä milloinkin.

Pieni kylä matkan verrella

Yläkoululaisten esitys

Matka jatkui ja kun seuraavaksi pysähdyimme, oli esiintymislavalla yläkoululaisia. Luoksemme tuli mies esittelemään itsensä tilaisuuden johtajaksi ja kertoi meille, että olette tervetulleita  ja meille on paikka eturivissä, josta voisimme katsella esitystä ja ottaa kuvia. Emme kuitenkaa menneet istumaan, katselimme hetken ja jatkoimme matkaa.

Härät peltotöissä, ei traktorilla tuonne "velliin" pääsekkään

Poikkesimme syömässä paikallisessa "ravintolassa" nauteimme, riisi- kananyytit, juomat, kahvit ja donitsit.
Tuo Lombokkilainen kahvi oli niin mustaa, mutta maistui yllättävän hyvältä, tosi siitä sai kahvin makua hakemalla hakea.

Ruokaa eläimille

Vesiputous

Vesiputoukselle meillä oli mukana opas, joka johdatti meidät aika vaikeakulkuisen reitin läpi. Tämä vesi tulee ylhäältä vuorelta ja on sadevettä.
Kun vesisade yllättää, sitä tulee hetken ihan mahdottomasti ja samalla on ukkostanut joka päivä, mutta se ei ole meidän tahtia haitannut. Yleensä tuo ukkonen tulee illalla myöhään.
Opas ja Sami kävivät tuolla vesiputouksen alla, luonnon omassa "hierovassa suihkussa" ja sieltä matka jatkui takaisin, paluumatkan kuljimme paljain jaloin riisipeltojen välissä.

Kaakaopuu

 Lombokin saarella asuu yhdessä kylässä 700 ihmistä, jotka kaikki ovat sukua keskenään.

Riisipeltoja

Moskeija

Moskeijan rakennus talkoot

Moskeijan rakennus sujuu näin talkoilla, siinä oli mukana myös naiset ja lapset. Kuraämpäri menee kädestä käteen ja päätyy näin katolle ja tulee tyhjänä köyttä pitkin alas, päästäkseen taas ylös.
Lombokin uskonto on muslimi ja siksi moskeijoita on täällä useita.

Eläinkuljetus

Satuttiin paikalle, kun noita nautoja laitettiin autoon, melkoisen loikan joutui tuossa tekemään, mutta kaikki saatiin turvallisesti kyytiin.

Meidän lounas, menossa hiilloksen

Teiden varsilla oli todella paljon kojuja, joissa myytiin tuoretta kalaa. Otimme yhden kalan kokeeksi, vaikka Sami ei kalasta pidäkkään, mutta kaikkea pitää reissussa kokeilla.

Mopoon tuli päivän aikana yli 120 km, melkoinen reitti tuli tehtyä.

Muuten mopoa vuokratessa saimme kuulla, että Lombokin Kutalla on merimatojen rantautuminen juuri maanantai-illalla ja ihmisiä menee sinne ympäri Indoneesiaa.
Se tapahtuu vuosittain 20. päivänä kymmenettä kuuta Sasak kalenterin mukaan. Sasak ihmiset juhlivat perinteistä Bau Nyale seremoniaa, Bau tarkoittaa saalista ja Nyale on erääntyyppinen merimato, joka nousee pintaan vain tähän aikaan vuodesta.
Sasakit pitävät tuota merimatoa pyhänä, joka tuo vaurautta, siihen uskoville ja epäonnea niille, jotka eivät usko.
Uskomuksen mukaan prinsessa Mandalika,  heittäytyi mereen paetakseen kilpakosioitaan. Ihmiset yrittivät pelastaa häntä, mutta löysivät merimatoja, jotka tunnetaan nimellä Nyale.
Tuosta linkistä näet mitä nuo merimadot ovat:

http://www.youtube.com/watch?v=659PGyMS4bA

Olisi ollut mukava päästä tuota merimatojen rantautumista katsomaan, mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla.

Lombokista jäi hyvä kuva, ihmiset olivat ystävällisiä, auttavaisia, osasivat hyvin englantia, ruoka oli hyvää, maisemat kauniit ...
Matkan varrella oli paljon lapsia ja voi sitä riemua, mitä me saimme aikaan. Iloisena he huusivat meille hello, hello, oli siellä aikuisiakin mukana huutelemassa oman tervehdyksensä.


Tänään saavuimme Gili Air nimiselle pikku saarelle, jossa vietämme kolme päivää.