tiistai 22. tammikuuta 2013

Koh Tao ja Koh Samuin sairaala

Upea auringon nousu Chumphonilla
Lensimme Phnom Penhistä Bangkokiin lauantaina ja sieltä taksilla Lomprayahin toimistoon, jossa odotteli melkoinen määrä porukkaa.
Toimistolla sitten lätkästiin lappu rintaan, jossa oli paikkanumero bussiin. Tuo yöbussi oli kaksi kerroksinen ja penkin sai melkein makuu asentoon ja jokaiselle oli peitto varattu. Bussi lähti klo 21 ja oli perillä Chumphonissa klo 4.40, ei muuta kuin porukka pois bussista ja odottelemaan yli 2 tuntia katamaraanin lähtöä. Onneksi oli lämmin, varmaan +27

Katamaraani lähti ajallaan klo 7 ja melkein heti alkoi matkapahoinvointi, aallokko oli kyllä melkoinen ja meitä oksentajia oli todella paljon, Eipä siinä auttanut matkapahoinvointilääke.
Henkilökunta keräsi oksennuspusseja ja toi tyhjiä pusseja tilalle.

Kun vihdoin saavuimme Koh Taon satamaan 45min. myöhässä klo 9.30 meitä odotteli kyyti hotellille.

Tervetuloa -toivotus huoneessamme
Siellä siskoni Katja ja hänen miehensä Markku jo odottelivat meitä aamupalalle. Sen jälkeen kassit huoneeseen ja sitten rannalle ja uimaan. Vesi oli todella puhdasta ja lämmintä, uiminen oli niin taivaallista.
Siinä sitten kerroimme matkastamme ja vaihdoimme kuulumisia.
Vietimme aikaa yhdessä ja menimme hotellille syömisen jälkeen jo klo 20.30 Sami oli jo silloin kuumeisen oloinen. Kuume nousikin sitten nopeasti ja yöllä oli jo 39,3 ja silloin alkoi myös ripulointi.
Aamulla menimme klinikalle, Sami laitettiin heti vuoteeseen ja tiputukseen. Siinä sitten tiputeltiin 4 tuntia kahdestakin eri pussista, eikä mitään paranemista tapahtunut.

Lääkäri suositteli päiväkäynnillä siirtoa sairaalaan. Aikaa 15min. käydä tyhjentämässä huone ja tulla takaisin klinikalle. Laiva Koh Samuin saarelle lähtee 30min. kuluttua ja meidän on ehdittävä siihen. Katja, Markku ja minä juoksimme hotellille, pakkasimme nopeasti ja takaisin klinikalle.
Sami, sairaanhoitaja ja minä autoon ja satamaan. Hoitaja kulki tippapullo ylhäällä, en tiedä kuka maksoi liput laivaan, mutta sinne kuitenkin pääsimme.


Koh Taon satamasta

Koh Taon rantoja
Tässä muutama kuva Taon rannoista laivan ikkunan läpi otettuna, varsin lyhyeksi jäi tuo Taon vierailu tällä kertaa.
Koh Tao
Hoitaja tuli meidän kanssa Samuille asti, jossa ambulanssi odotti meitä satamassa. Olisimme pystyneet lentämään täältä Bangkokiin, jos tilanne olisi ollut niin vakava.
Kokeita otettiin todella paljon. Illalla saimme tiedon, että se ei onneksi ainakaan ole denque- kuumetta.
Joku todella ärhäkkä ruokamyrkytys ja siihen etsitään nyt lääkettä. Näillä kokeilla ei pystytty sanomaan mikä böbö sen on aiheuttanut. Kokeita on lähetety Bangkokiin ja tuloksia odotellaan 3 päivän kuluttua.  Nyt kuume on jo saatu laskemaan, mutta tippa menee edelleen. Samin olo tuntuu jo paremmalta ja mahdollisesti päästään huomenna jo jatkamaan matkaa, ehkä menemme takaisin Koh Taolle, kun vierailu siellä jäi niin lyhyeksi.

Bangkok Samui hospital
Olemme täällä sairaalassa, kuin hotellissa, sänky oli varattuna myös minulle. Huoneessa on ruokapöytä, sohva, mini-keittiö, wc/ suihku ja parveke lepotuolilla

Sairaala teki eilen arvion hoidosta ja se oli 75.000 thb eli n. 1875€ onneksi on matkavakuutus :)
Ja vakuutus pitäisi olla vielä niin suuressa yhtiössä, ettei niitä tarvitse ensin itse maksaa ja hakea jälkikäteen vakuutusyhtiöltä, kuten minä joudun hakemaan, vasta huhtikuun jälkeen. Kun ei koskaan tiedä joutuuko olemaan sairaalassa useampia päiviä ja mitä muita hoitoja joudutaan antamaan.

Kauniita maalauksia aidassa
Tuosta denque- kuumeesta vielä sen verran, sitä levittää moskiitto (hyttynen) joka pistää päivällä. Tässä tekstiä, joka oli Phnom Penh lehdessä.
Vuonna 2012 oli Kambodzalaisessa lastensairaalassa hoidettavana 28 151 denque-kuume tapausta ja valltaosa niistä oli vakavia. Vähemmän vakavia tapauksia ei edes laskettu.
Tämä on pahin epidemia, mitä koskaan on ollut maailmanlaajuisesti.
1.-9.1 tänä vuonna on Phnom Penhissä ollut jo 163 vaikeaa tapausta hoidettavana. Koskaan viimeisen 20 vuoden aikana ei ole ollut näin paljon denque-kuume tapauksia. Ja pahin vaihe on vasta tulossa huhtikuussa. Valitettavasti rokotusta tähän ei vielä ole keksitty.

13 kommenttia:

  1. No olihan vauhtia ja suorastaan hengenvaara, huh huh! Toivotaan pikaista paranemista ja turvallista jatkoa reissulle.
    Kun Sami on taas kunnossa, ootte tätäkin kokemusta rikkaampia (sitten kiikkustuolissa muistella).
    Hienoa että sinullekin on varattu majoitus siellä, vaikuttaa vielä ihan hyvätasoiselta.

    Lämpimin ajatuksin Liisa

    VastaaPoista
  2. Kiitos Liisa :) Niin oli vauhtia, mutta onneksi päästiin tänne isoon sairaalaan. Hoito tuntuu olevan ihan tehokasta, toivottavasti päästään huomenna jatkamaan matkaa.
    Tänne tuli muitakin turisteja puolisoineen ja matkalaukkuineen, varmaan joka huoneessa on se toinenkin vuode. Ainakin Bangkok- Pattaya sairaalassakin oli "perhehuone".
    Toivotaan, että sairastelut oli nyt tässä :)

    VastaaPoista
  3. Hyvä että Samin vointi on jo parempaan päin. Hyvää jatkoa teille:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Onneksi tuo kuume saatiin täällä laskemaan, nyt pitää vaan syödä riisivelliä.
      Päästään tänään jatkamaan matkaa Koh Taolle :)

      Poista
  4. Huh, säikähdin on otsikkoa, onneksi nyt tilanne tuntuu olevan parempaan päin. Näinhän se on, matkoilla sattuu ja tapahtuu, mitään ei näe eikä koe jos ei uskalla. Toivotaan sairasteluvapaata loppumatkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiitsa :) Toivottavasti ei sairastuta enää.
      Se on tosi, että aina sattuu ja tapahtuu, sille ei voi mitään. Ja jos matkustaa, aina on riskinsä ja voi sitä kotonakin sairastua.
      Kiva katsella täällä blogistasi, noita ottamiasi ihania kuvia :)

      Poista
  5. Hauska yhteensattuma, että minulla on Katja niminen sisko ja hänenkin miehensä nimi on Markku! :) Toivottavasti tauti on jo kokonaan voitettu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika yhteensattuma :) Samin kuume on laskenut, mutta ripulointi jatkuu edelleen. Toivottavasti nyt täältä saa hyvät lääkkeet mukaan.

      Poista
  6. Onneksi Thaimaassa on melko hyviä sairaaloita. Olen ollut kerran Pattayalla sairaalassa tiputuksessa 4 tuntia oireeni oli: kova kuume ja paha ripuli. Tiputuksen jälkeen oli pari päiuvää toipilaana. Mutta kyllä teillä on paljon muistelemista sitten täällä kotona. Hieno matka, mikä vielä jatkuu, nauttikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena, onneksi sairaalat täällä Thaimaassa ovat ihan hyvätasoisia. Ja onhan sitä sitten jotain mitä kotona muistelee.
      Seuraavaksi (26.1) on tarkoitus lentää Vietnamiin

      Poista
  7. Todella kauniita matkakuvia :) hyvää jatkoa sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ronja :)
      Kiva, kun viihdyt blogissamme

      Poista
  8. Voi kamala, huh. Hurjaa menoa siellä. Mulla oli muutaman viikon masennusjakso (kaksisuuntaisen normielämää :) enkä jaksanut lukea kenenkään blogeja. Nyt kun sitten pääsin katsomaan, että mites teillä menee, niin säikähdin jo että nyt kävi pahasti. Onneksi miehesi on kuitenkin paranemaan päin. Tai siis toivottavasti jo täysin terve, tästä kirjoituksestahan on jo viikko. Jos kaikki on mennyt hyvin, niin olette nyt Vietnamissa. Huoh, olen niiiiin kade... mutta odotan kärsivällisesti vuoroani, jonka maailmankaikkeus todellakin saa luvan järjestää :)

    Heh, tuo saari näytti ihmeen tutulta. Tässä kuva meidän lokakuiselta Houtskärin reissulta:

    http://wariksenvarvas.blogspot.fi/2012/10/pienia-iloja-salainen-saari.html

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi :)